Integroiva enneagrammi -kyselylomake ammentaa lukuisien enneagrammin pioneerien yhteisestä tietämyksestä ja kokemuksesta. iEQ9:n kehittäjinä haluamme antaa tunnustusta asiantuntijoille, ajattelijoille ja harjoittajille heidän panoksestaan mallin kehittämisessä ja soveltamisessa nykyiseen ymmärrykseemme asti.Dirk Cloete | Integrative Enneagram Solutionsin perustaja
Tunnetaan myös nimillä yhdeksän persoonallisuustyyppiä, enneagrammityyppi, yhdeksän tyyppiä ja persoonallisuustyyppi.
Vaikka enneagrammin alkuperän tarkat yksityiskohdat ovat yhä mysteerin peitossa, kaikki saatavilla olevat todisteet viittaavat pitkään ja monimutkaiseen historiaan, joka ulottuu yli kulttuurien ja maantieteellisten rajojen. Sen juuret juontavat useista erilaisista matemaattisista, filosofisista ja henkisistä perinteistä.
Nykymaailmassa esiintyvä enneagrammi edustaa muinaisen viisauden ja huippuluokan psykologian synteesiä. Haluamme kunnioittaa niitä monia suuria ajattelijoita, jotka auttoivat luomaan tämän vaikuttavan ja mullistavan työkalun.
Kreikkalaiset juuret
Termi "enneagrammi" tulee kreikan sanoista "ennéa", joka tarkoittaa "yhdeksää", ja "gramma", joka tarkoittaa "kuviota".
Ennea -> Yhdeksän
Gramma -> Malli / Pisteet / Se, mikä on kirjoitettu tai piirretty
Jotkut kirjoittajat väittävät enneagrammilla olevan vahvat juuret sufilaisuudessa. On kuitenkin huomioitava, että se ei suinkaan ole yhteistä kaikille sufilaisille perinteille. Toiset taas osoittavat yhteyksiä varhaiseen esoteeriseen kristinuskoon, kuten Evagriuksen ja muiden erämaan isien opetuksiin.
Enneagrammisymbolin osia voidaan jäljittää aina antiikin Kreikkaan saakka, jossa kolmen, seitsemän ja yhdeksän matemaattiset kuviot esiintyvät merkittävinä elementteinä varhaisissa eepoksissa, myyteissä, filosofiassa ja matemaattisissa tieteissä. Tämä osoittaa näiden lukujen sarjan tärkeyden muinaisissa teoksissa ja ajattelussa.
Jotkut kirjoittajat jopa esittävät, että enneagrammisymbolin muunnelmia voidaan löytää pythagoralaisten matemaatikkojen pyhästä geometriasta ja mystisestä matematiikasta. Pythagoras väittää, että hänen teoriansa numeroista avaimena maailmankaikkeuden luomisen ymmärtämiseen olivat peräisin hänen opettajiltaan Egyptissä. Russ Hudson on luennoinut enneagrammin alkuperästä, egyptiläisestä Enneadista ja siitä, kuinka metafyysiset voimat ja luvut kytkeytyvät enneagrammin juuriin.
Uusplatonismin perustaja Plotinos (200 jaa.) puhuu yhdeksästä jumalallisesta ominaisuudesta, jotka ilmenevät ihmisluonteessa. Hänen työnsä vaikutti myöhemmin suuresti länsimaiseen ja Lähi-idän ajatteluun sellaisten myöhempien ajattelijoiden kautta kuin Pyhä Augustinus, kappadokialaiset kirkkoisät, Pyhä Tuomas Akvinolainen ja Pseudo-Dionysios Areopagita. Monet kreikkalaisten varhaisista paheista ja hyveistä vakiintuivat kristittyjen munkkien toimesta seitsemäksi kuolemansynniksi, jotka tulivat suosituiksi.
Varhaisin enneagrammia muistuttava symboli löytyy katalonialaisen filosofin ja teologin Ramon Llullin teoksista.
Teoksessaan Ars Magna (1305) Llull esitti, että kaikilla tiedon aloilla on tiettyjä kiistattomia perustotuuksia, ja kaikki voidaan ymmärtää tutkimalla näiden perustotuuksien yhdistelmiä. Hän loi kaavion, jossa oli yhdeksän samankeskistä ympyrää, joista kukin edusti eri aspekteja. Yksi näistä ympyröistä vastaa enneagrammin paheita.
Myös muut tuon ajan koulukunnat ja perinteet heijastavat varhaisia vaikutusvaltaisia ajatuksia, kuten:
Enneagrammin nykyaikainen kehityskaari ja ymmärrys siinä muodossa, joka on tuttu 2000-luvulla, on huomattavasti selkeämpi.
George Gurdjieff, armenialainen filosofi, kristitty mystikko ja henkinen opettaja, hyödynsi enneagrammia ja kolmea keskusta kuvatessaan luomisen avautumista - viitaten siihen ikuisen liikkeen symbolina. Liikkeet eli pyhät tanssit muodostavat olennaisen osan Gurdjieffin opetuksista - filosofi viittasi usein itseensä "tanssin opettajana".
Hän antaa ymmärtää, että hän tutustui enneagrammiin 1920-luvulla vieraillessaan eräässä luostarissa Afganistanissa, mutta valitettavasti hän ei koskaan avannut symbolin alkuperää tarkemmin.
1900-luvun puolivälissä enneagrammi alkoi saada yhä enemmän huomiota eteläamerikkalaisen filosofin Oscar Ichazon työn ansiosta. Ichazo syntyi Bolivian La Pazissa vuonna 1931, ja hän osoitti syvää kiinnostusta hengellisiin ja filosofisiin pyrkimyksiin jo hyvin nuoresta iästä lähtien. Vuonna 1956 Ichazo perusti Arica Institute -nimisen koulun, jossa hän luennoi protoanalyysin ja egon kiinnitysten teorioistaan. Protoanalyysissä Ichazo kuvasi yhdeksän tapaa, joilla ihmisen ego kiinnittyy psyykeen varhaisessa elämänvaiheessa – mallia, jota hän kutsui kiinnitysten enneagrammiksi.
Vaikka Arica-koulun opetukset keskittyivät pääasiassa henkiseen kasvuun, ne olivat erittäin tärkeitä yhdistettäessä enneagrammi erilaisiin persoonallisuustyyppeihin. Ichazon opetukset tarjosivat viitekehyksen, jonka avulla yksilöt pystyivät ymmärtämään egon kiinnitysten aiheuttamia rajoittavia uskomuksia ja siten työskentelemään itsensä toteuttamiseksi.
Enneagrammi-persoonallisuustyyppimallin nykyinen vaikutus ja suosio on suurelta osin chileläisen psykiatrin Claudio Naranjon ansiota. Naranjo, joka on gestalt-terapian vaikutusvaltaisen perustajan Frits Perlsin seuraaja, tunnetaan edelläkävijänä psykoterapian ja henkisten perinteiden yhdistämisessä. Hän oli avainasemassa tuodessaan enneagrammin ammatillisen konsultoinnin kentälle. Yksityiskohtainen kuvaus Naranjon taustasta ja pätevyydestä löytyy alta. Henkilöt kuten Ochs, Almaas ja Maitri opiskelivat Naranjon kanssa, joka opettaa enneagrammia vielä tänäkin päivänä. Robert Ochsin kautta enneagrammi esiteltiin lukuisissa kristillisissä yhteisöissä Yhdysvalloissa, joissa kirjailijat kuten Jerry Wagner, Don Riso ja Russ Hudson (Enneagram Institute) tutustuivat modernin enneagrammin opetuksiin.
Enneagrammin tultua osaksi psykologian maailmaa sitä on osittain validoitu kokemuksellisten ja empiiristen tutkimusten avulla (yhteenveto, ks. Sutton, 2012). Enneagrammia on myös verrattu muihin psykologian rakenteisiin, kuten MBTI-testiin.
Enneagrammin opettajat ovat lisäksi hyödyntäneet enneagrammiyhteisön ulkopuolisten psykologien työtä syventääkseen ymmärrystämme ja viitekehyksen soveltamista. Esimerkkinä tästä on Karen Horneyn työ psykologisista puolustusmekanismeista, joka on innoittanut Don Risoa ja Russ Hudsonia kehittämään hornevilaisten eli sosiaalisten tyylien fraktaalimallin.
Arvostamme suuresti kaikkien enneagrammin kirjoittajien ja harjoittajien panosta, jotka ovat edistäneet yhteistä ymmärrystämme ja inspiroivat meitä edelleen soveltamaan enneagrammia.
Viime aikoina jotkut kristityt kriitikot ovat ilmaisseet huolensa persoonallisuuden enneagrammin alkuperästä. Kyse on kuitenkin pelkästä väärinkäsityksestä. Haastattelussa Claudio Naranjo kertoi, että hänen enneagrammin luomisprosessiinsa kuului "laajennettujen tietoisuuden tilojen" ja "automaattikirjoituksen" käyttöä. Jotkut ovat yrittäneet väittää näiden tekniikoiden sisältävän "mahdollisesti demonisten henkien kanavointia".
Seuraavaksi käyn lyhyesti läpi tapahtumat, jotka johtivat siihen, että Naranjo kehitti yhdeksän enneagrammityyppiä ja 27 alatyyppiä. Tämä osoittaa hänen olleen kiistatta psykologian, psykometrian ja persoonallisuuden asiantuntija. Pyrin selventämään, mitä termeillä "automaattikirjoitus" ja "laajennetut tietoisuuden tilat" tarkalleen ottaen tarkoitettiin. Tavoitteenani on hälventää mahdollisia epäilyksiä, joita joillain on saattanut herätä tätä loistavaa miestä ja hänen työtään kohtaan.
Julkisissa puheissaan Naranjo viittasi Oscar Ichazoon enneagrammin isänä ja itseensä sen äitinä. Hän selitti saaneensa alkuperäiset idean siemenet Oscarilta ja kehittäneensä loput itse. Vaikka George Gurdjieff esitteli enneagrammikaavion (kolmion linjat ja numerosarjan 142857 käsitteen) yleisölle vuonna 1923, Oscar oli ensimmäinen, joka yhdisti yhdeksän pahetta, hyvettä, pyhää ideaa ja 27 alatyypin avaimet enneagrammikaavioon. Hän sai tähän idean Ramon Llullin samankaltaisesta Ars Magnan (1305) kaaviosta. Ei ole täysin selvää, mitä muuta Ichazo antoi Naranjolle, mutta tässä keskitytään seuraamaan Naranjon tekemien jatkokehittelyjen polkua.
Luokaamme nopea katsaus Naranjon laajaan taustaan ja pätevyyteen psykologian, psykiatrian, meditaation ja tietoisuuden aloilla sekä hänen tietämykseensä monien eri henkisten ja filosofisten perinteiden opeista.
Chileläissyntyinen psykiatri Claudio Naranjo oli lääketieteen tohtori, tutkija, yliopiston luennoitsija ja kliininen psykiatri, joka oli ollut mukana tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa useissa yliopistoissa Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa.
Hän teki yhteistyötä monien psykologian ja psykiatrian alan merkittävien henkilöiden kanssa, kuten Raymond Cattellin, joka oli uranuurtaja psykometrisissä arvioinneissa ja piirretekijäanalyysissä, sekä Gordon Allportin, joka oli yksi ensimmäisistä persoonallisuuden tutkimukseen keskittyneistä psykologeista.
Vuonna 1963 Naranjo kutsuttiin puolentoista vuoden ajaksi Kalifornian Berkeleyyn osallistumaan Institute of Personality Assessment and Researchin toimintaan. Hän oli myös Fritz Perlsin oppipoika ja mukana kehittämässä hahmoterapiaa (Gestalt Therapy), erityisesti sen innovatiivista käyttöä hyvin suurissa ryhmissä. Naranjo oli keskeinen hahmo Esalenissa, missä hän sai lisäkoulutusta ja ohjausta Jim Simkiniltä Los Angelesissa sekä osallistui Charlotte Selverin aistien tiedostamisen työpajoihin. Hänestä tuli Carlos Castanedan läheinen ystävä, ja hän oli osa Leo Zeffin uraauurtavaa psykedeelisen terapian ryhmää vuosina 1965-66.
Naranjo opiskeli myös Santiagon yliopiston professorin Bogumił Jasinowskin johdolla, joka opetti ja oli erikoistunut kulttuurihistoriaan, erityisesti uusplatonismiin ja pythagoralaisuuteen. Freudilaiseen psykologiaan koulutettu Naranjo oli erikoistunut käyttämään vapaata assosiaatiota ja aktiivista mielikuvitusta niin potilaidensa kuin itsensäkin kanssa. Hän seurasi Karen Horneyn työtä, tutki psykoaktiivisia aineita kliinisissä kokeissa ja julkaisi kymmeniä vertaisarvioituja akateemisia artikkeleita. Hän oli avainasemassa MDMA:n syntetisoinnissa ja sen käytön edelläkävijä psykoterapiassa.
Naranjo harjoitteli Bob Hoffmanin kanssa ja itse asiassa paransi Hoffman-tekniikkaa, jotta sitä voitiin hyödyntää suurissa ryhmissä. Hän tunsi entuudestaan Gurdjieffin neljännen tien koulukunnan, jossa hän oli saanut koulutusta, ja oli ystävä monien Gurdjieffin oppilaiden kanssa. Naranjo opiskeli myös Paul Tillichin johdolla, joka tunnetaan essentialismin ja eksistentialismin ainutlaatuisesta yhdistämisestä sekä jatkuvasta paneutumisestaan ontologiaan systemaattisessa teologiassa. Vuonna 1969 hän julkaisi 120-sivuisen opinnäytetyön itsetietoisuudesta sekä tietoisuuden tasojen ja kasvun kehityksestä. Hän kertoi yhdistäneensä ja tutkineensa 150 menetelmää Stanfordin tutkimusinstituutissa tätä työtä varten.
Näin laajan taustan ja vaikuttavan pätevyysvalikoiman huomioiden ei ole ihme, että Naranjo kykeni luomaan jotain niin uraauurtavaa kuin persoonallisuuden enneagrammi.
Naranjo kehitti persoonallisuuden enneagrammin 1970-luvun alussa. Hän kutsui enneagrammin luomisprosessia "automaattikirjoitukseksi", jolla hän viittasi rentoutuneiden ja syventyneiden tietoisuuden tilojen hyödyntämiseen yhdistäessään käsitteitä mielessään ja alitajunnassaan luodakseen persoonallisuuden piirteiden metarakenteen.
Vuonna 1994 Stanfordin yliopistossa järjestetty ensimmäinen kansainvälinen enneagrammikonferenssi oli merkittävä virstanpylväs enneagrammin hyväksymisessä luotettavaksi persoonallisuusjärjestelmäksi. Konferenssin primus motorina toimi Helen Palmer, joka kokosi yhteen psykologeja, hengellisiä opettajia, valmentajia ja liike-elämän ammattilaisia eri puolilta maailmaa jakamaan tutkimustietoa ja vaihtamaan ajatuksia enneagrammista.
David Daniels kehitti tuolloin Stanfordin enneagrammin itsearviointikyselyn, joka toimi varhaisena itsensä tyypittämisen menetelmänä perustuen yhdeksään kuvauskappaleeseen. Konferenssi innoitti joukon enneagrammin pioneeriopettajia perustamaan Kansainvälisen Enneagrammiyhdistyksen. Näihin perustajajäseniin lukeutuivat Maria Beesing, David Daniels, Theodorre Donson, Andreas Ebert, Russ Hudson, Jerry Wagner, Kathy Hurley, Patrick O'Leary, Helen Palmer ja Don Riso.
On syytä antaa tunnustusta myös nykyajan teoreetikoille ja enneagrammin kehittäjille, kuten Mark Bodnarczukille, Sandra Maitrille, AH Almaasille (Pyhät Ideat), Beatrice Chestnutille, Uranio Paesille, Ginger Lapid-Bogdalle, Katherine Fauvrelle, Mario Sikoralle, Ian Morgan Cronille ja monille muille, jotka ovat vieneet enneagrammia eteenpäin omalla panoksellaan.
Integroiva enneagrammi -kyselylomake on älykkäästi mukautuva ja dynaaminen arviointityökalu. Testin tekemiseen kuluu noin 30 minuuttia, ja se mittaa enneagrammiprofiilin, 27 vaistovariaatiota, keskukset, siivet, linjat, integroitumisen tasot sekä 6 stressin ulottuvuutta.
Selvitä tyyppisi
Mikä on Enneagrammi? 
Johdatus 27 alatyyppiin 
Kolmen keskuksen esittely 
Siivet 
Linjat ja integraatio 
Enneagrammin historia ja alkuperä 
Tyyppi 8 - Aktiivinen ohjain 
Tyyppi 2 - Huomaavainen auttaja 
Tyyppi 5 - Hiljainen asiantuntija 
Tyyppi 9 - Mukautuva rauhantekijä 
Tyyppi 3 - Kilpailukykyinen saavuttaja 
Tyyppi 6 - Uskollinen skeptikko 
Tyyppi 1 - Tiukka perfektionisti 
Tyyppi 4 - Intense Creative 
Tyyppi 7 - Innostunut visionääri 
Enneagrammi varten Itse 
Enneagrammi varten Harjoittajat 
Enneagrammi varten Liiketoimintaa 
iEQ9 Yksittäiset raportit 
iEQ9 Joukkueen raportit 
iEQ9 Kyselylomake 
Koulutustapahtumat 
Taso 1 iEQ9-akkreditointi 
Taso 2 Enneagrammin tiimidynamiikka 
Kansainvälinen Enneagram-konferenssi 
iEQ9 Community of Practice -tapahtumat 
Tietoja Integrative9 
Tutustu tiedekuntaan 
Suositukset 
Ota meihin yhteyttä 
