Reliabiliteetti kuvaa pisteytyksen toistettavuutta ja tarkkuutta. Validiteetti puolestaan osoittaa, tukeeko tutkimusnäyttö tiettyä tulkintaa tai käyttötapaa. Tyypitystarkkuuden arviointi vaatii luotettavan vertailukohdan sille, onko määritetty tyyppi oikea. Näitä käsitteitä ei voi supistaa yhdeksi prosenttiluvuksi, ja siksi iEQ9-tutkimus raportoi ne toisistaan erillään.
Arviointityökalu yhdistää vastaukset kuvatakseen jotain olennaista ihmisestä. Reliabiliteetti kertoo, kuinka johdonmukaisesti nämä tulokset käyttäytyvät. Eri reliabiliteetin mittarit tarkastelevat tulosten toistuvuutta eri näkökulmista.
Sisäinen johdonmukaisuus kertoo, kuinka yhtenäisesti saman asteikon kysymykset mittaavat samaa ilmiötä. Toistettavuusnäyttö (test–retest) puolestaan kuvaa erillisten, hallituissa oloissa tehtyjen mittauskertojen yhdenmukaisuutta. Asteikko voi olla sisäisesti erittäin johdonmukainen, vaikka tulokset vaihtelisivat ajan myötä; nämä havainnot vastaavat täysin eri kysymyksiin.
Vuoden 2026 iEQ9-tutkimuksessa ordinaalialfa vaihteli yhdeksällä tyyppiasteikolla viidellä kielellä välillä 0,74–0,87 keskiarvon ollessa 0,80. Tämä tulos kuvaa sisäistä johdonmukaisuutta. [1] iEQ9-kyselystä ei ole vielä tehty kontrolloitua toistotestiä; tutkimussivumme esittelee, mitä tiedämme kyselyn uudelleen tehneistä vastaajista.
Aktiivinen Haastaja -asteikon ordinaalialfa on 0,85.
Mitä tämä kertoo: Asteikon kysymykset toimivat erittäin yhtenäisesti yhdessä. Jos vastaaja on samaa mieltä yhdestä väittämästä, hän on yleensä samaa mieltä myös muista. Tulos ei siis riipu vain parista poikkeavasta kysymyksestä.
Mitä tämä ei kerro: Se ei tarkoita, että 85 % kahdeksikoista tunnistettaisiin oikein tai että henkilön tulos pysyisi samana vielä ensi vuonna. Nämä ovat eri kysymyksiä ja vaativat toisenlaista tutkimusnäyttöä.
Validiteetti osoittaa, tukeeko tutkimusnäyttö tuloksille annettua merkitystä ja niiden käyttötapaa. Olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: vastaako asteikkojen rakenne teoriaa, miten tulokset suhteutuvat muihin mittareihin ja sopiiko tulkinta juuri kyseiselle kohderyhmälle ja aiottuun tarkoitukseen?
Yhtä käyttötapaa tukeva näyttö ei tee automaattisesti kaikista muista tulkinnoista päteviä. Kyselyn rakennetta koskeva tutkimus ei todista, että se ennustaisi suoriutumista työssä. AERA:n, APA:n ja NCME:n julkaisemat testausstandardit edellyttävät näyttöä, joka vastaa kutakin suunniteltua käyttötarkoitusta. [2]
iEQ9 on tarkoitettu valmennukseen, ammatilliseen kehitykseen ja itsetuntemuksen vahvistamiseen, ja sen tutkimusnäyttöä tulee arvioida tässä viitekehyksessä.
Väite tyypitystarkkuudesta vaatii aina vertailukohdan: tavan tunnistaa henkilön tyyppi testattavasta kyselystä riippumatta. Enneagrammille – tai suurelle osalle persoonallisuuspsykologiaa – ei ole olemassa tällaista absoluuttista mittapuuta. Motivaatioita ei voi mitata verikokeesta.
Siksi yhteen tarkkuusprosenttiin kannattaa suhtautua varauksella, eikä reliabiliteettilukua pidä koskaan pitää sellaisena. Kyselyn laatija voi sen sijaan koota monenlaista tutkimusnäyttöä, joka valottaa kysymystä eri näkökulmista. [1]
| Termi | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| Ordinaalialfa (α) | Kertoo asteikolla 0–1, kuinka yhtenäisesti saman asteikon kysymykset toimivat yhdessä. Arvoa 0,70 pidetään yleensä vähimmäistasona; 0,80 ja sitä suuremmat arvot osoittavat vahvaa johdonmukaisuutta. |
| Omega (ω) | Toinen tapa mitata samaa asiaa asteikon tilastollisen mallin perusteella. Tulkitaan alfan tavoin. |
| Faktorimalli | Testi, joka selvittää, ryhmittyvätkö ihmisten vastaukset teorian ennustamiin malleihin. iEQ9-mallissa näitä on yhdeksän. |
| CFI | Osoittaa, kuinka hyvin faktorimalli sopii havaintoaineistoon. Arvo 0,90 tai enemmän on hyväksyttävä; 0,95 tai yli on hyvä tulos. |
| RMSEA ja SRMR | Kertovat, kuinka paljon malli poikkeaa havainnoista. Pienempi arvo on parempi, ja alle 0,05 tarkoittaa hyvää yhteensopivuutta. |
| ICC | Osoittaa asteikolla 0–1, kuinka tarkasti samojen henkilöiden kaksi eri tulossarjaa vastaavat toisiaan. |
| Kappa (κ) | Kertoo, kuinka usein kaksi mittausta sijoittaa vastaajan samaan kategoriaan, kun sattuman osuus on poistettu. |
| Big Five | Laajimmin tutkittu persoonallisuuden piirremalli, jota käytetään muiden arviointien vertailukohtana. |
Parhaat tutkimusyhteenvedot tekevät nämä erot näkyviksi. Ne auttavat sinua arvioimaan näyttöä kokonaisuutena sen sijaan, että joutuisit luottamaan vain yhteen vakuuttavaan numeroon.
Dirk Cloete on Integrative Enneagram Solutionsin perustaja ja iEQ9-arvioinnin kehittäjä. Hän opiskeli henkilökohtaisesti tohtori Claudio Naranjon johdolla kolmen vuoden ajan ja on kouluttautunut myös muun muassa Cynthia Merchantin, tohtori Beatrice Chestnutin, Ginger Lapid-Bogdan, tohtori Jerry Wagnerin, Russ Hudsonin, Kathleen Stinnettin, tohtori Lee Kingman, tohtori R. Karl Hebenstreitin sekä tohtori Robert Barnesin opissa.
Hän on toiminut International Enneagram Associationin (IEA) kansainvälisen hallituksen jäsenenä, ja hänen artikkeleitaan on julkaistu järjestön lehdessä. Lue Dirkin koko esittely.
Tutustu iEQ9-tutkimukseen, sen otosmäärityksiin, erillisiin mittareihin ja avoimesti esitettyihin rajoituksiin.
Tutustu tutkimusnäyttöönTutustu tyyppiisi iEQ9:n avulla · Asiantuntijoiden akkreditointi · Tiimit ja organisaatiot